Kalervo Björkbacka Solepoka mikhän

Lappia-talon farssi jatkuu

Kaarlo Alaoja kirjoitti (LK 8.8.2013) Lappia-talon farssista. Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä, tämä on ollut tosiaankin täysi farssi. Mutta siinä hän vahvasti liioitteli, että minunkin päätös olisi ollut oman järjen vastainen päätettäessä tili ja vastuu vapauden myöntämisestä tilaliikelaitoksen johtajalle ja johtokunnalle vuodelta 2012. Hallinto-oikeuden päätöshän ei ottanut kantaa siihen, miten pääsuunnittelijan suorahankinta oli päätetty, vaan siihen, että se oli lainvoimainen kun se oli ilmoitettu Hilma-järjestelmässä ja kukaan ei valittanut siitä kahdenviikon sisällä.

Alaoja syyttää meitä uusia valtuutettuja harjoittelijoiksi ja poliittisia johtajia seuraavaksi lammaslaumaksi, olenhan minäkin vain sähköasentaja. On tosi asia se, että jos ei ole varma päätöksen laillisuudesta se on syytä siirtää asiaa ja ottaa selvää, jottei tule tehtyä väärää päätöstä. Se on oikeusturvan kannaltakin kaikille osapuolille paras. Valtuuston kokouksessahan tästä asiasta oli kaksi eri kantaa ja jokaisessa ryhmässä oli vapaus tehdä päätös omaa järkeä käyttäen (toisinkuin Alaoja väittää), meidänkin ryhmässä oli kaksi eri kantaa kyseessä olevasta asiasta ja päätös oli äänestyksen jälkeen 42-9.

 
Tilaliikelaitoksen eli liikelaitoksen johtaja on käyttäytynyt paikallisia urakoitsijoita kohtaan väheksyen sekä aliarvioiden heidän kykyään hoitaa mm. Lappia-talon urakkaa sekä muita kaupungin kohteita, pienempiäkin. Mitä tämä kertoo liikelaitoksesta ja sen johtajasta, se syrjii paikallisia yrittäjiä. Oli kaupunginhallitukselta oikea päätös ottaa Lappia-talon remontti kaupungin omaksi työksi ja jakaa se sellaisiin osiin, että meidän paikalliset syrjityt yrittäjät voivat siihen osallistua ja näin kaikki tulot jäävät paikkakunnalle. Sähkösuunnittelijan valinnassakin tehtiin paikallisia yrittäjiä kohtaan vääryyttä (todella pitkän linjan ammattilaisia). Ihmettelen miten Turkulainen suunnittelija voi hoitaa työnsä paremmin näinkin vaativassa kohteessa, kun hänen pitäisi olla läsnä lähes koko ajan, kun taas paikalliselta se olisi hoitunut varmemmin. Sähkösuunnittelussa huomasin selkeitä virheitä, jossa ohjattiin mm. keskustenvalmistus sekä valaisimien toimitus vain yhdelle toimittajalle ja näin syrjittiin paikallisia, mielestäni markkinalain vastaisesti.

 

Mitä tuohon mammutti rakennelman kustannus arvioon tulee, epäilen sen pitävyyttä, koska kirjasto talon kattoremontinkin ylittyi lähes 40% kustannusarviosta. Jos sama ylitys toteutuisi Lappia-talossa, sen kulut olisivat lopullisesti yli 25 milj.€, kun kustannusarvio on 18 milj.€ , siis ylitys 7 milj.€, jäämme mielenkiinnolla seuraamaan. Tämä panee miettimään kuka tai ketkä laativat kustannusarvion ja onko riittävää ammattitaitoa tehdä niitä, koska kysehän on meidän kaikkien omaisuudesta.

 

On tosi surullista, että tämän mammutti rakennelman remontti on viivästynyt työllisyydenkin kannalta, koska me kärsimme rakennus alalla suuresta työttömyydestä ja se vain näyttää pahentuvan talvea kohden, mutta parempi myöhemmin kuin ei milloinkaan, kiristämä vöitä ja työt mahdollisimman äkkiä käyntiin paikallisia yrittäjiä ja työntekijöitä käyttäen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.